Huhtikuun 17 päivänä 1956 kokoontui kunnan viran- ja toimenhaltijoita keskustelemaan oman virkailijayhdistyksen perustamisesta.

Kokouksen puheenjohtajana toimi silloinen kunnansihteeri Kalevi Hakonen ja pöytäkirjaa piti toimistoapulainen Anna Kylliäinen. Lisäksi läsnä olivat sosiaalisihteeri Reino Räisänen, taksoitussihteeri Toivo Silvonen, toimistoapulaiset Saimi Hakola, Alma Saarikoski (nykyisin Pirttimäki), Aune Kyngäs, Aune Isomursu ja Aira Rättilä, arkistonhoitaja Aija Piri ja apulaiskirjanpitäjä Esteri Törrö.

Tässä kokouksessa päätettiin perustaa oma virkailijayhdistys, jonka nimeksi tuli "PUDASJÄRVEN KUNNALLISVIRKAILIJAT"-niminen osasto, joka toimi Pudasjärven kunnan alueella Maaseudun Kunnallisten Viranhaltijain Liiton (MKVL) ry:n alaisena apujärjestönä.

Hyväksyttiin MKVL:n johtosääntö, jota päätettiin noudattaa osaston toiminnassa. Jäsenmaksuksi hyväksyttiin 0,5%, josta 0,3% tilitettiin MKVL:lle ja 0,2% jäi paikallisyhdistykselle.

Ensimmäisen ja perustavan kokouksen päällimmäisenä asiana olivat palkka-asiat. Tuotiin voimakkaasti esille sellainen toteamus, että palkkoja tulee korottaa samassa suhteessa kuin valtion virkamiehille on korotettu vuonna 1955. Korvausvaatimus oli 10 000 mk (sen aikaista rahaa). Samalla päätettiin esittää työnantajalle virkasääntömuutosta siten, että virastotöissä otettaisiin käyttöön ns. kesäaika 1.6 - 30.8. välisenä aikana, jolloin työaika olisi arkipäivisin kello 8.30 - 15.00.

Toiminta oli kangertelevaa ja 10 päivänä joulukuuta 1957 pidetyssä johtokunnan kokouksessa rahastonhoitaja ilmoitti, että jäsenmaksujen periminen on hyvin kitsasta ja monet jopa kieltäytyivät maksamasta, vaikka ovat jäseniksi liittyneet.

Muitakin vaikeuksia tuli toimintaan ja näin yhdistyksen toiminta lopahti.

Uusi yritys

Syksyllä 1963 toiminta heräsi jälleen vilkkaampana eloon ja 6.11.1963 päätettiin perustaa Kunnallisvirkamiesliiton alainen oma yhdistys nimellä "PUDASJÄRVEN KUNNALLISVIRKAMIESYHDISTYS ry".

Samalla hyväksyttiin yhdistykselle säännöt rekisteröintiä varten.

Jäsenmaksun suuruudeksi hyväksyttiin 0,5%, josta 0,3% tilitettiin Kunnallisvirkamiesliitolle ja loppu eli 0,2% jäi oman yhdistyksen toimintaan.

Vuodelle 1964 hyväksytyn talousarvion loppusumma oli 574,49 mk. Siihen aikaan tultiin toimeen pienellä talousarviolla.

Vuoden 1964 aikana pidettiin paljon kokouksia, sillä oltiinhan aktiivisesti mukana omassa yhdistyksessä ja palkka-asiat koettiin tärkeinä yhdistyksen ajamina asioina.

Puheenjohtajat vaihtuivat melkein vuosittain, liekö syynä ollut asioiden huono eteenpäin meno vai muutenko saatiin jo yhdestä vuodesta tarpeeksi. Sama tilanne oli sihteerienkin kohdalla.

Toiminta kuitenkin jatkui ja jatkui, jota osoittanee sekin, että vuoden 1969 talousarvion loppusumma ylitti jo 1000 mk.

Erikoisena asiana mainittakoon, että 18.5.1969 pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa tehtiin mm päätös, että yhdistyksen jäsenet ovat "SINUJA" keskenään. Näihin aikoihin oli tapana teititellä ja myös tittelin kanssa puhutella.

Kokouksien päällimmäiset asiat olivat kuitenkin palkka-asioissa, sillä palkat tahtoivat olla aina siellä palkkahaarukan alarajassa.

Vuoden 1965 alussa palkka-asiat olivat niin jumissa, että Kunnallisvirkamiesliitto TVK:n oli antanut luvan julistaa Pudasjärven kunnan virat ja toimet hakusaartoon. Alkoi pitkä ja monivaiheinen palkkaneuvottelu työnantajan kanssa, joka päättyi vasta kesällä tyydyttävään neuvottelutulokseen. Hakusaarto purettiin ja Kunnallisvirkamiesliittoon ilmoitettiin neuvottelun tulos.

Puheenjohtajalle ja sihteerille alettiin maksaa pientä korvausta tehtävien hoidosta, vuoden 1965 alusta talousarvioon varatun määrärahan perusteella. Myös retki- ja virkistystoimintaa varten varattiin määrärahaa.

Eläkesääntöuudistus oli myös esillä kokouksissa. Annettiin lausunto ns. "vanhojen viranhaltijoiden ja työntekijöiden" edullisuudesta jäädä vanhan vai liittyäkö uuden eläkesäännön alaiseksi.

Esitettiin työantajalle, että kunnanhallituksen ja -valtuuston esityslistat saataisiin jakaa toimistoihin ja näin ollen henkilökunnalla olisi mahdollisuus tietää mitä ko. kokouksissa käsitellään ja päätetään. Esimerkkinä julkisiin valtuuston kokouksiin eivät viranhaltijat voineet mennä.